maanantai 31. tammikuuta 2011

Tää lumi on samanlaista kuin se, joka satoi sun hiuksiin


Tämä rakkausviikonloppu alkoi hyvin, mutta ei päättynyt ihan niin hyvin. Tämä viikonloppu koostui monista asioista. Kynttiläillallisesta ja poikaystävän tekemästä vaniljahyytelöstä mansikoiden kera. Saunasta. Amerikkalaisesta aamupalasta, joka koostui pekonista, kananmunista sekä nuudeleista. Vanhin pikkusiskoni heräsi kyseisenä aamuna palohälyttimen huutamiseen. Aamutuimaan paistavasta auringosta, joka yritti päästä sisälle kiinni olevista sälekaihtimista. Pusuista. Pastasta ja ihanasta kanakastikkeesta. Nukkumisesta. Ala-aste aikaisesta leikistä, jota pelasimme liian tosissaan. Kutittamisesta. Ulkonaolemisesta sekä palelevista varpaista. Kissasta, jota vastaantulijat silittivät. Kesken elokuvaa nukahtamisesta. Tonnikalasta ja ruisleivästä.

Kuinka vaikeaa on tällaisten päivien jälkeen palata normaaliin arkeen ja isoon tyhjään sänkyyn yksin.

torstai 27. tammikuuta 2011

Paljaiden jalkojen alla kuisti on aamuisin kylmä


Ennen kuin tänään lähettiin kauppaan pikkusiskoni kanssa, hän kävi katsomassa oliko postia. Postilaatikko on neljän muun laatikon vieressä. Meidän lumisen postilaatikon tunnistaa siitä, että sen päälle on piirretty sydän.

Matkalla pikkusiskoni kertoi, että hän sanoo kaveripoikaansa nimellä Puunhakkaaja. Syy siihen on, että pojalla on karvalakki.

Kaupasta tultuamme ihmettelin, miten pikkusiskoni pyörä oli niin lumessa. Pikkusisko sanoi: "No, kun tää pyö-rä i-mee lun-ta!"

Illalla soitin pitkästä aikaa pianoa. Pikkusisko hyräili mukana.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Tapojeni mukaan jätän ikkunan auki niin kuulen lapset, jotka on tuotu puistoon


Rakkautta on löytää omasta kamerasta toisten salaa ottamia hienoja kuvia.
(Pikkusiskoni otsassa on minun vanha ala-asteella otettu kuva).

tiistai 25. tammikuuta 2011

Haikeansuloinen satu tytöstä, joka oli vain peukalon pituinen


Viitaten tuohon eiliseen postaukseen: Tiedättekö, kun jotkut ihmiset tietävät jo lapsina tai nuorina, mihin ammattiin he vanhempana päättyvät. Se työ, johon he päätyvät, on ollut aina heidän elämäntyönsä ja he kokevat syntyneensä siihen alaan. Minä olen aina ollut rauhallinen ja viihtynyt kotona erityisesti lasten kanssa. Vaikka minä tiedän, että haluaisin joskus työskennellä ehkä lastensairaanhoitajana tai kätilönä, niin koen elämäntyöni olla äiti ja rakastaa.

Tänään illalla me menimme kirjastoon. Oli paljon vanhoja kirjoja myytävänä. Niiden satojen kirjojen joukosta löysin kaksi satukirjaa. Toinen niistä on Peukalo-Liisa, jota rakastin ollessani pieni. Haluaisin nostalgisen olon ja katsoa sen lapsuusaikaisen videon.

Eräänä yönä, kun Peukalo-Liisa nukkui sievässä sängyssään, hyppäsi ruma rupisammakko sisään ikkunasta, yksi ruutu oli näet rikki. Sammakko oli ilkeän näköinen, iso ja märkä, ja se loikkasi suoraan pöydälle missä Peukalo-Liisa nukkui punaisen ruusunlehden alla. "Siinäpä kaunis vaimo pojalleni", tuumi sammakko, tarttui pähkinänkuoreen, jossa Peukalo-Liisa nukkui, ja hyppäsi puutarhaan vieden tytön mukanaan.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Hiljaiseen käytävään odotan sun askelia


Rakkautta on leikkiä lasten kanssa.

Tänään isokokoinen poliisisetä oli käynyt meillä kylässä. Isäni työjuttuja. Pikkusiskoani oli jännittänyt. Hän oli kuikkinut ja halunnut nähdä poliisin ihan läheltä.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Tunne sisälläni heittelee eikä se aina löydä väylää oikeaa


Tänään on ollut tunnetasolla hyvin huono päivä. En antanut itselleni lupaa ajatella niitä huonoja asioita vaan aloitin tekemään postikortteja. Tänään tein postia kahdeksaan eri osoitteeseen.

Tuhosin korttien tekemisen lomassa isän uuden puhelinluettelon, joka on ollut voimassa vasta 23 päivää ja jäljellä on vielä peräti 342 päivää. Isä sanoi minua oudoksi.

Tiedättekö tuo kamala välimatka, joka minulla on poikaystävääni, syö minua ja nopeasti.

lauantai 22. tammikuuta 2011

Kumpi oli ensin, kana vai minä?


Tänään vanhempani lähtivät yhdeksi yöksi kotoa, joten minä ja kolme pikkusiskoani ollaan keskenään kotona. Lasketaan mukaan vielä yhden siskon kaveri. Aamulla nuorimmainen ehdotti "Ostetaan paljon irtokarkkeja eikä pestä hampaita".

Pikkuiset ovat ainakin leikkineet, katsoneet meidän kanssa lasten elokuvan sekä lyhytvideoita. Hetken oli hiljaista ennen kuin he tulivat huoneesta varovasti oven avaten. Kuvat kertovatkin sitten kaiken. He olivat vaihtaneet vaatteita.

Jos taivas on paksu ja harmaa, aion soittaa sulle varhain


Rakkautta on kylmä maito ja ihanan makuinen suklaakakku.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Jos tuut mukaan, nähdään puistossa


Kahdeksan vuotias pikkusiskoni on söpö. Päivällä minä ja isäni ihmettelimme, miten hän ei ollut vielä tullut kotiin koulusta, vaikka kello oli jo yksi. Siskon koulu oli loppunut jo kahdeltatoista. No, puoli kahden aikoihin sisko tuli kotiin mukanaan vuoden vanhempi poika. Siskoni oli odottanut tunnin pojan tunnin loppumista. He söivät meillä lettuja mansikkahillon kanssa ja nauroivat. Ei tietenkään unohtaen leikkimistä.

Illalla pikkusiskon kanssa avasimme ison pahvilaatikon, joka oli täynnä vanhoja kirjeitäni ja valokuvia. Suurin osa kuvista oli ala-aste ajoilta: hevosia, kesälomia, luokkaretkiä, urheilukilpailuja, joulujuhlia sekä mielenkiintoisia ihmisiä.

Rakastan valokuvia. Niiden avulla voi saadan sydämen pakahtumaan niiden tuomista muistoista.

torstai 20. tammikuuta 2011

It's a little bit funny this feeling inside


Tänä aamuna mennessäni junalla kouluun huomasin kahden vanhemman naisen tulostaneen junalippunsa värillisille papereille, siniselle ja punaiselle. Hymyilin heti aamutuimaan, joten tiesin tämän olevan hyvä päivä.

Koulussa kuulin voittaneen arvonnasta suklaakakun ja vastaan tuli opiskelijalehti, jonka kannessa oli piirtämäni logo. Selailin lehden nopeasti läpi, kunnes huomasin yhden sivun reunassa isolla nimeni. Nauroin.

Hyvä päiväni jatkui kaverin kanssa kävellystä kotimatkasta, kun toisessa kädessä on suklaakakku ja toisessa opiskelijalehti logoni kera. Heti asunnolla vaihdoin yövaatteisiin ja kömmin peiton alle. Ajattelin jatkaa hyvää päivääni tekemällä asioita, joista oikeasti nautin. Tiedossa on siis ainakin musiikkia ja postikortteja.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan


Eilen pikkusiskoni saivat nämä aivan mahtavat vesiväreillä tehdyt postikortit. Lähettäjänä oli Senga Puolasta ja saan kiittää itseäni tästä pienestä kateudesta: minä pyysin Sengaa vaihtamaan postikortteja pikkusiskojeni kanssa.

Viime yönä karvaasti totesin sen etten voi mennä nukkumaan asioiden ollessa epäjärjestyksessä tai minun tietämättömissä. Alitajuntani ei ole siis hyvä ystäväni, mutta annan sille silti anteeksi valvottamiseni, sillä nyt minulla on rauhallinen aamu.

Tänään puisto humisi ensimmäistä kertaa


Tänään yllätin pikkusiskoni tulemalla kotiin keskellä viikkoa. Oloni oli kuin murtovarkaalla, kun hipsin hänen huoneeseensa hänen tehdessä läksyjään. Tänään olen myös saanut oikein hienoa postia, miettinyt tulevaisuutta ja mennyt pulkkamäkeen pikkusiskojeni kanssa. Olen myös ollut äitin kanssa kirjakaupassa ja mennyt uudelleen rakastumaan Martta Wendelinin postikortteihin.

Huomenna aion näyttää teille, kuinka mahtavaa postia pikkusiskoni saivat tänään!!

Holding your scarred heart in hand



Rakastan haleja. Rakastan ihmisten ilahduttamista. Rakastaisin olla osa tuota videota.

Ps. Tänään aion yllättää ja mennä kotiin keskellä viikkoa kertomatta kenelekkään.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Ei saa tätä tunnelmaa, kun vain aamuisin


Eilen aamuna heräsin yhdentoista aikoihin siihen, kun pikkusiskoni hyppää sänkyyni ja kömpii peittoni alle. Hän avaa yleensä huoneeni oven ensimmäistä kertaa siihen aikaan, kun hän kokee kellon olevan jo niin paljon, että kaikkien tulisi jo olla hereillä. Joskus hän vain nauraa, halailee tai napsauttaa televisiosta lastenohjelmat. Olemme hetken sängyssä ennen kuin nousen aamupalalle.

Tänä aamuna kelloni soi seitsemän jälkeen. Annan itselleni luvan olla vielä hetken sängyssä ennen kuin nousen kiireesti suihkuun ja juomaan kylmää appelsiinimehua. Puen, laitan itseni ja lähden kävellen kouluun kuunnellen musiikkia.

Siis sitä vaan, että rakastan rauhallisia aamuja.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Tahtoisin tässä maata ja pilville kertoa, mitä kaikkea tänään tein


Eilinen rentoilupäiväni jatkui saunalla. Täytin saunan ja kylpyhuoneen kynttilöillä ja koivun tuoksulla. Laitoin soimaan Ron Popen ihanan kappaleen You are reason I come home. Heti mieleeni tuli se hetki, kun olimme vasta tutustuneet poikaystäväni kanssa ja hän oli täyttänyt heidän ison saunansa kynttilätuikuilla. Se oli mahtavuutta ja voin sanoa, että jos tytön sydän ei sillä lämpene niin millä sitten?

lauantai 15. tammikuuta 2011

Pediltäni taivas näkyi ryhdyin oottamaan, että näen tähden lentävän


Tänään olen ollut lähes aivoton. En tarkoita, että olen tehnyt typeryksiä vaan että en ole ajatellut mitään. Tänään parhaat ystäväni ovat olleet tietokone, iso peti, postikortit sekä kylmä suklaajuoma.

Aamulla aurinko paistoi kivasti huoneeseeni. Hain aamupalaa ja tulin takaisin sänkyyni. Olen laittanut youtubeen toistolle Jenni Vartiaisen Nokian live-keikan. Olen rakastunut kappaleiden akustisiin versioihin, erityisesti halvalla: On yö ja valvon sinun vierellä. En tahdo koskaan enää riidellä. Sua vielä vähän aikaa katselen, olet kaunis ja yksinäinen. Nuku sinä vaan rauhassa. Hei, ei enää haaveilla keitä muita on tarjolla. En osaa arvailla ja jos heräisit sattumalta niin saat minut halvalla, poisheitto hinnalla. Saat tämän nyt helpolla, minun käytetyn sydämeni.