lauantai 12. helmikuuta 2011

Tää valo on samanlaista kuin se joka valaisi huoneen


Tänään heräsin aikaisin auringon valoon, joka pilkisti sälekaihtimien välistä seinille. Ajattelin käydä kirpputorilla, jossa en ole käynyt pitkään aikaa vain 2,8km välimatkasta huolimatta. Sitä ennen oli pakko käydä taas kirjakaupassa. Ostin paljon hienoja korttipohjia: valkoisia, vaalean ruskeita ja hailakan keltaisia. Poikkesin tavoistani ja ostin myös vihreän sävyisiä pohjia, joissa on hentoja uurteita. Kirpputorilta hain mukaani Heath Ledgerin tähdittämän elokuvan Candy. Matkalla oli ostettava vielä kotitekoista mustikkamehua sekä omenapiirakkaa. Tuo mustikkamehu on iso rakkaus: Se maistuu täydellisesti mustikoilta aivan kuin juuri poimitut mustikat, joita napsii niiden keräilyn lomassa.

Mutta nyt minä päästin sen kauniin päivän käsistäni. Käperryn peittoni alle ja tunnen, kuinka kovasti päätäni särkee. Toivon, että joku tulisi tänne ja sanoisi kyllä se siitä. Täällä on hiljaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti